Oletko koskaan saanut oivalluksen – idean, jonka tietäisit muuttavan elämääsi haluamaasi suuntaan – mutta sitten antanut innostuksen hiipua ja huomannut palanneesi aiempaan uomaasi? Joskus oivallus voi tulla aivan puskista, mutta ehkä useammin oivallukset kypsyvät pidemmän ajan kuluessa, tietoisessa tai tiedostamattomassa mielessä työstyen, kunnes ne pulpahtavat pintaan kirkkaana ja innostavana. Oivallus kutsuu välittömästi toimintaan. Toiminta voi olla tekojen, ajatusten tai suhtautumisen muuttamista. Joka tapauksessa on kyse tavoista. Jos vanhasta tavasta ei luovu, oivallus menettää maagisen momenttinsa, hiipuu jonnekin taustalle, kuin ei olisi koskaan syntynytkään.
Ensin täytyy kuitenkin löytyä motivaatio. Motivaation täytyy olla riittävän suuri, jotta tavan muuttaminen ei jää kiinni vain äärimmäisestä itsekurista. Motivaation täytyy syntyä sisältäpäin, sen voima ei ole samanlainen, jos se ei ole omasi. Itsekuriakin tarvitaan hiukan, mutta vielä olennaisempaa on kehittää tahdonvoimaansa.
Kuinka tapoja sitten muutetaan? Tämän teeman tiimoilta löytyy jos jonkilaista kikkaa, kirjaa ja konsulttia. Itsekin työskentelin aiemmin tapojen muuttamisen parissa. Aihe kuulostaa yksinkertaiselta – ja tavallaan se onkin – mutta jostain syystä suurelle osalle ihmisistä totuttujen tapojensa muuttaminen on äärimmäisen vaikeaa. Syy piilee mm. hermoradoissamme ja on siis osin fysiologinen. Siksi avain muutokseen piilee pienissä teoissa – tai ajattelumalleissa – joilla opetamme itsellemme uuden yhteyden vanhan radan päälle. Otetaan esimerkki:
Marraskuun harmaudessa saat oivalluksen, että maailma tarvitsee lisää lempeyttä ja ajattelet, että voisit alkaa hymyillä enemmän. Tämän jälkeen idea joko hukkuu räntäsateeseen, tai päätät alkaa muuttaa toimintaasi. Edellisessä tilanteessa mikään ei muutu, ja pysyt senhetkisellä mukavuusalueellasi. Jälkimmäisessä tilanteessa sinun täytyy hieman pinnistellä, että alat muuttaa toimintaasi. Määrittelet itsestäsi tai ympäristöstäsi itsellesi vihjeen – ns. signaalin – joka käynnistää sinussa tämän uuden toiminnan. Voit esimerkiksi päättää, että aina kun tervehdit jotakuta, yhdistät tervehdykseen hymyn. Pian huomaat, että hymyily alkaa tuntua yhä tutummalta osalta sinua, ja se löytää tiensä muihinkin tilanteisiin arjessasi. Uusi tapa ikään kuin kasvaa vanhan päälle.
Tärkeää on siis märitellä ja tunnistaa tuo signaali. Itse olen aikoinani yhdistänyt aamuharjoitukseni hampaidenpesuun siten, että ”hampaidenpesua seuraa välittömästi jonkin pituinen aamujooga”. Joskus tapa voi kuitenkin muuttua myös kertaheitolla, kun kehotus muutokseen tulee voimakkaasti sisältä päin. Omalla kohdallani aamiaiseni muuttui kahvi-leipä-yhdistelmästä lempeään aamupuuroon ja teehen, kun löysin yhteyden kehooni ja sen todellisiin tarpeisiin. Tämä yhteys on löytynyt joogan avulla.
Arvosta oivalluksiasi, ja anna toiminnan kutsua. Muutos voi tapahtua jo tänään.
***
Lukemista:
Frank Martela: Tahdonvoiman käyttöohje
Charles Duhigg: Tapojen voima